Tänään veljellä oli parempi päivä kuin eilen. Limaa oli tullut keuhkoimussa vähemmän kuin eilen ja hän oli ollut vähän aikaa ilman hengityskonetta, kun kanyyliä puhdistettiin. Hän oli pystynyt puhumaan neljän viikon tauon jälkeen! Ja hän oli istunut vähän aikaa ilman tukeakin sängyn laidalla, käsillä tukien. Vartalon lihaksissa on myös voimaa. Aamulla hän oli ollut vähän väsynyt, kun oli katsonut jääkiekko-ottelua puoleen yöhön.
Kunto on sahannut edestakaisin monta kertaa, niin että ei uskalla liikaa toivoa.
Sairaalabakteerikokeiden tulos tulee loppuviikosta. Jos hänellä ei ole tartuntaa, hänet siirretään Seinäjoen keskussairaalaan teho-osastolle. Kuntoutus olisi sitten mahdollisesti taas Tampereella, jossa on selkäydinkuntoutusta. Mukava hoitaja sanoi, ettei hän näe mitään estettä, ettei veli voisi kuntoutua pyörätuoliin ja vaikka ajaa invalidiautoa. (Jotkut hoitajat ovat hyvin lyhytsanaisia). Aluksi sanottiin, että hänet siirretään toiselle osastolle tehohoidon jälkeen odottamaan kuntoutusjaksoa, mutta nyt siis puhutaan paluusta kotipiiriin. Kai tässä kustannukset vaikuttavat, kun tehohoito on pitkittynyt. Nyt on kulunut yli neljä viikkoa onnettomuudesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti