lauantai 18. elokuuta 2012

Jäähyväiset kesälle

Nautin suuresti kesän jäähyväislahjasta. Olin kaksi päivää yksin saarimökillä.Maalasin huussin sisältä ja päältä. Sinistä, sinisen ja valkoisen sekoitusta,valkoista. Tuli uudistetuksi sisältä sinisävyinen, ulkoa musta vessa. Sininen karkottaa kärpäset. Sää oli taivaallinen, järven pinta tyyni,vesi lämmintä.Polut,kivet ja kalliot ovat jalalle tuttuja ja lämpimiä. Jalka nousee vielä ketterästi niillä kulkiessa. Harvensin pensaikkoja vesurilla, yhden silmiin valuvan hikijakson karsin harvennusmetsikössä rankoja. Siivosin, pesin ikkunat, sellaista arkista puuhaa. Välillä lueskelin riippumatossa vanhoja ET- lehtiä. Vähän väliä katse siveli järven kiiltäviä värejä ja kumpuilevien pilvien hohtoa.Joutsenpari lipui lähistöllä itsetiedottomassa levossaan, kuikkapari sukelsi katseen alta piiloon. Pääskysparven kanssa jaoimme saunan kuistin. Ne pistäytyvät pesällään tuon tuostakin, vaikka eivät pesään mahdu, nostalgiaa niilläkin? Pitää vain syksyllä tukkia sekin orrenkolo, kun jätökset tippuvat kuistille. Muilla mökeillä ei ollut ketään. Hiljaisuus ympäröi saarta. Kaukana näkyi illalla kalastava vene.Yöpimeällä syttyi kuitenkin valopiste yhteen vastarannan metsänrintaan. Yöllä vähän arastutti. Lukitsin ovet, mikä muulloin ei tule mieleen. Seuraavaksi saareen tulevat poikamme ja hänen koulukaverinsa - nämä keski-ikäiset pojat - viettämään jokavuotista
venetsiaadiaan. He nostavat lähtiessään raskaan laiturin. Oli haikeata soutaa lämpimästä saaresta pois, mutta lapsenlapset odottivat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti