lauantai 22. joulukuuta 2012

Luopumisen ilo

Lapsenlapsi oli toivonut vanhaa kirjoituskonetta, sellaista jossa on "reaaliaikainen printteri". Meillä oli vintissä sellainen. Uutta nauhaa ei kirjakaupasta löytynyt, mutta laskukoneen nauha sopi. Kokeilin kirjoittamista. Tuntui hauskalta, kun vanhat kosketukset palautuivat mieleen vuosikymmenten takaa. Vävy oli kaivannut ompelukonetta. Minä en ole enää ommellut. Huollatin koneeni hyvään kuntoon. Pikkutyttö toivoi omaa tietokonetta. Meillä oli pieni, ylimääräiseksi jäänyt. Lasten soitin oli rikkoutunut. Meillä oli CD-soitin, jonka radio-osa ei enää toimi. Kierrätys ja vastaanottajien ilo tuntuivat hyvältä. Tässä iässä luopuminen nuoremman polven hyväksi pienessä ja isommassakin mittakaavassa tuntuu paremmalta kuin oman lisääminen. Se tuntuu vähän joululta.

2 kommenttia:

  1. Annikki, jouluiloa ja rauhaa sinulle. Tavaroista luopuminen, kierrätys, tuo hyvää mieltä sekä luopujalle että saajalle.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. Joulumieltä sinulle ja kaikille muillekin!

    VastaaPoista