Pieni saari peittyy tuuleen, harmaaseen vesisumuun ja vaahtopäiden kiivaaseen hengitykseen. Hennosti vihertyneet koivut riepottuvat edestakaisin. Routaa oli taas käännellyt saunaa, niin että oveen jäi kolmen sentin rako. Silti löyly kohahti ja mittari näytti kahdeksaakymmentä. Ei ollut happivajausta. Kävin kyykistymässä tummassa aallokossa, ilman laituria ei päässyt kivien yli uimaan. Iho kiehahti lämpimäksi, veri liikahti ihon alla. Takka on kuuma, mutta tuuli liikuttaa ilmaa sisälläkin. Sää muuttui, kun olimme saaneet patjoille ja petivaatteille aurinkokuivatuksen ja enimmät lehdet haravoiduiksi poluilta. Peiton alta katselen illan pimentymistä. Alkaa kahdeskymmenes kuudes saaren kesä tässä ekomökissä.
Luin miehelle iPadilta Kasimir Leinon "Myrskylinnun". -Katsoisit mieluummin miten Suomi-Latvia sujuu, hän vastasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti