sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Elämän viesti

Siellähän se uinuu, kukkiva ja vihreä elämä, tuolla pysähtyneen kevättalven kätköissä! Omenapuusta karsittu oksa avasi ilokseni omenankukan ja vihreät lehdet.
Tähän aikaan täällä on usein ollut vielä raikas ja rapsakka hankikeli. Harmaa aika ennen hennonvihreän nousua jää silloin lyhyeksi. Nyt pitää vain kestää tämä kylmänkalsea paljas maa. Voi vaikka verrata maisemaa lämpimiin maihin, joissa on melkein aina harmaanruskeaksi palanut maa, kevään kukoistus vain lyhyt poikkeus.
Kaunis messu kotikylän valoisassa kirkossa virkisti sydäntä. Elellään elämän kämmenellä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti